Lauantai päivä alkoi mukavissa ja odottavissa tunnelmissa, koska tiedossa oli ensimmäinen vierailumme Kumamoton kaupungissa. Oppaiksemme kaupunkisuunnistukseen oli lupautunut pari Japanilaista sälliä, nimeltään Takashi ja Kazuki. Takashi-san kävi hakemassa meidät asuntolastamme ja näytti meille euroopan tolloille miten junaliikenne täällä päin pelaa. Päästyämme Kumamoton keskustaan lähdimme suunnistamaan kohti Kumamoton kuuluisinta nähtävyyttä, Kumamoton linnaa. Linna osoittautui aivan järkyttäväksi turistirysäksi ja vierailumme jäi melko lyhyeksi..noh hienoja kuvia tuli ainaki otettua :).


Matkalaiset ite


Kumamoton linna


Maisemaa linnan tornista


Linnan jälkeen maha alkoi jo kurnia sen verran, että oli pakko suunnistaa syömään.

Ravintolassa sai kiittää onneaan, että oli Japanilaisia mukana, muuten sitä olisi varmaan tullut tilattua ihan mitä sattuu. Takashin avustuksella sain tilattua annoksen. En tiennyt mitä on tulema, mutta naudanliha, katkarapu ja sianliha kuullostivat hyviltä. Aluksi luulin, että eteeni tuodaan lautanen jossa on eri lihoja ja niitä sitten grillaillaan pöydän keskellä olevalla levyllä, hämennys olikin valtaisa, kun tarjoilija toikin eteeni kattilan jossa oli hämmentävä kaali-, naudanliha-, sianliha-, katkarapu-, kananmunasörsseli. Hämmennys kuitenkin laantui, tarjoilija ystävällisesti näytti miten homma toimii. Ainekset yksinkertaisesti vain sekoitettiin tiiviiksi massaksi ja kumottiin levylle paistumaan.

 
Sehän on omeletti!


Meikäläisen lätty tuossa vasemmalla, en oikeen osannu :). Mutta hyvää tuli.


Ja eiku syömään!

Ravintolan jälkeen lähdimme Cybac nimiseen pelikahvilaan. Cybacissa oli aktiviteetteja joka lähtöön biljardia, dartsia, pingistä ja vanhoja kunnon arcade pelejä. Limukkaa sai juoda vaikka niin paljon, että kusi valuu korvista, se oli nimittäin ilmaista. Vaikka limukka olikin ilmaista pitäydyimme Jonnen kanssa kuitenkin olut linjalla, joka valitettavasti maksoi.


Jonne ja Takashi cybacissa


Takashi ja Kazuki

Cybacin jälkeen menimme perinteiseen Japanilaiseen izakaya kansan kapakkaan. Izakayassa pöytään tilaillaan oluen ja muiden väkijuomien lisäksi pikkuruisia ruoka-annoksia, joita sitten napostellaan siinä ryypiskelyn yhteydessä. Tilailimme pöytään viinaa ja ruoka annoksia, sekä rupattelimme niitä näitä, jossain vaiheessa jopa yritimme opettaa Japseille suomea, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Itse miellyin tähän ryypiskely-napostelu yhdistelmään ja olen aivan vakuuttunut siitä, että tulen käymään izakaya kapakassa toistekkin tämän reissun aikana.


Yksi hämmentävistä ruoka-annoksista izakayassa

Izakayassa nautiskelemamme virvokkeet kolahtivat melko hyvin otsaan, ja haparoivin askelin lähdimme jatkamaan matkaa....älkää kysykö miten kysykää miksi. Matkamme jatkui ja Kazuki ohjasi ryhmämme johonkin hämmentävään undeground klubiin. Klubilta ei kummallakaan meistä ole sen suurempia muistikuvia :)....Jonne repäisi itsensä kyllä semmoiseen kuntoon, että huh huh. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän olisi pitänyt mennä taksilla takaisin asuntolaan ja mönkiä sisään vaihtarihuoneen ikkunasta, mutta  Jonnen humalatilan ja olemattoman japanin taitomme vuoksi Kazuki tarjosi meille ystävällisesti yösijan. Aamulla Kazuki sitten vei  meidät  takaisin  asuntolaan.

tämä oli kyllä paras ilta tähän asti....seuraavaan kertaan moro!