Perjantai 15.8: Shinjukussa vietetyn yön jälkeen, päätimme vaihtaa maisemaa, koska Miikka ei pystynyt käyttämään hotellin kylpylää. Otimme reput selkään ja lähdimme kohti juna-asemaa. Pienen mietintätuokion jälkeen päätimme lähteä, kohti elektroniikka/anime/peli keskittymää akihabaraa ja etsiä sieltä, jokin majapaikka. Saavuttuamme akihabaraan, pyörimme jonkin aikaa ympäriinsä, ja yritimme etsiä hotellia, mutta emme löytäneet mitään. Sananlasku "ei kysyvä tieltä eksy" osoittautui taas paikkansa pitäväksi, ja saimme ohjeet mistä löytäisimme kapselihotellin. Hotelli löytyi ja jätimme kamamme hotellille ja lähdimme, tutkimaan akihabaran tarjontaa. Electric cityllä oli paljonkin tarjottavaa, kävimme useassa elektroniikka liikkeessä ihailemassa teknologian viimeisintä huutoa olevia laitteita. Itse hullaannuin, niin kaikesta elektroniikasta, että mukaani tarttui iPod touch. Jonne ja Miikka ovat kovia manga ja anime faneja, joten tietysti kävimme, myös aiheeseen liittyvissä kaupoissa, kun kerta oltiin akihabarassa.
Jonne ja Miikka tekemässä löytöjä.
Katukuvaa
Tokion suuruus, oli saanut pohjoisen poikien päät, niin sekaisin jo kahdessa päivässä, että päätimme pienen tuumatuokion jälkeen palata jo seuraavana päivänä Kumamotoon.
Akihabarassa oleva kapselihotelli, oli huomattavasti leppoisampi, kuin shinjukussa ollut ja Miikkakin pääsi suihkuun. Päivä oli ollut pitkä, ja kyllähän se uni maistui.
Lauantai 16.8: Niin kuin mainitsin edellä olimme päättäneet palata Kumamotoon, mutta meillä oli vielä kokonainen päivä aikaa Tokiossa. Paukimme akihabarasta junalla Tokion asemalle. Ostimme paluuliput ja jätimme reput tallelokeroon. Tämän jälkeen lähdimme kohti keisarin palatsia, joka sijaitsi melko lähellä Tokion asemaa.
Meganebashi bridge
Palatsin sisäpihalle ei ulkopuolisilla ollut luonnollisesti, mitään asiaa.
Palatsin nähtyämme, päätimme lähteä katsomaan Tokyo toweria, ihan vain ulkopuolelta. Hyppäsimme metroon ja lähdimme matkaan. Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että Tokion metro- ja junasysteemi on erittäin yksinkertainen ja kätevä, kun sen hoksaa.
Siinähän se torni on.
Katsastimme tornin pikaisesti ulkoa käsin, koska sisäänpääsy oli melko hintava ja jonot olivat sitä luokkaa, että se ei sopinut meidän aikatauluun. Seuraavaksi lähdimme, kohti Harajukua. Pienen sähellyksen, hortoilun ja väärän metron jälkeen pääsimme perille. Harajuku on tunnettu monista vaateliikkeistä ja myös siitä, että harajukun aseman lähellä olevalle sillalle kerääntyy sunnuntaisin nuorisoa, jotka ovat pukeutuneet mitä hämmentävimpiin asusteisiin. Valitettavasti oli kuitenkin lauantai ja sillalla ei ollut ketään.
Harajukun silta
Koska sillalla ei näkynyt mitään, päätimme lähteä tutustumaan läheiseen shinto temppeliin.
Temppelin katsastuksen jälkeen lähdimme, kohti Tokion asemaa ja matka kohti Kumamotoa alkoi. Shinkanse vei meidät nopeasti ja turvallisesti Fukuokaan, jossa meidän täytyi vaihtaa Kumamotoon menevään junaan. Fukuokan asemalla oli, jokin hässäkkä menossa. Sähköt olivat ilmeisesti mennet poikki kovan ukonilman takia. Mutta, tilanne palautui nopeaa ennalleen ja junat pääsivät lähtemään..eihän ne olleet, kuin kaksi tuntia aikataulusta jäljessä. Nähtyämme Kumamotoon menevän junan, valkeni nopeasti karu totuus. Huomasimme nimittäin, että tulomatkalla Kumamotosta Fukuokaan käyttämämme juna, ei ollu todellakaan samallainen, kuin tämä juna. Väärää junaa olis siis käytetty menomatkalla..ei se ollut ihmekkään, että se oli niin hidas :D. Vähän päälle tunnin matkan teon jälkeen, olimme Kumamotossa (Kyllähän sitä nopeaa mennään, kun osaa vaan hypätä oikeaan junaan). Otimme asemalta taksin Kumamoton keskustaan ja etsimme Miikkalle sopivan hintaisen majapaikan yöksi. Tämän jälkeen palasimme Jonnen kanssa asuntolalle taksilla. Suuri seikkailu oli päättynyt.
Japanin seikkailumme alkaa olemaan lopussa ja luulempa, että tässä oli viimeiset kirjoittelut täältä Nipponista. Kirjoitan vielä kertomusta, paluumatkalla tapahtuvista kommelluksista, Suomesta käsin. Kumamoto kuittaa viimeisen kerran. Sayonara!
Kommentit